Loading
Sisältö
Login

Fossiilit Nuuksiossa

Kolkankvijiden johtajiston oma vartio, Fossiilit, teki retken Nuuksion kansallispuistoon, Espooseen.

20150613%20nuuksio%20hs%20003.jpg?m=1434357016

Mentäiskö Nuuksioon?

Joskus keväällä saatiin ajatus siitä, että lähdetään patikoimaan Nuuksion kansallispuistoon Fossiilit-vartiona, johon kuuluvat kaikki lippukunnan johtajistoon kuuluvat jäsenet. Sovimme ajankohdan ja mainostimme tapahtumaa koko johtajistolle.

Noin kuukautta ennen reissua pidimme yhteisen suunnittelupalaverin, jossa jakauduimme sekä ruoka- että telttavartioihin, tsekkailimme alustavaa reittisuunnitelmaa ja päätimme, että muutama geokätkökin etsitään matkan varrelta.

Ruokavartiot siis saivat itsenäisesti päättää, mitä aikovat syödä, tekivät omat ruokalistat ja kävivät kaupassa itselleen sopivalla budjetilla ennen reissua. Tässä siis pääsi pohtimaan, paljonko lisäpainoa rinkkaan haluaa ottaa mukaan ruokana. Toki Nuuksiossa päästiin toteamaan, että samassa hyllyvälissä ollaan oltu ostoksilla pitkälti; lisää vain vesi -pastaa eri valmistajien versioina, keittoja, makkaraa grillattavaksi ja sopiva määrä välipaloja löytyi melkein kaikilta rinkoista.

Nokka kohti Nuuksiota

20150613%20nuuksio%20hs%20001.jpg?m=1434357016

Lauantaiaamuna klo 6.58 kaksi autollista fossiileja kokoontui Turun linja-autoasemalla, jossa tehtiin viime hetken reittisuunnitelmat. Matkalla pysähdyimme Teboil Kivihoville kahville ja jätskille ja pitihän se lähin geokätkökin etsiä.

Veimme autot Kattilan parkkipaikalle, jonka läheisyyteen olisi päässyt myös bussilla Espoosta - ei siis ihan metsässä oltaisi. Rinkat selkään ja metsään! Tässä vaiheessa todettiin, että kyllä 19 kiloa tavaraa rinkassa painaa ainakin sen 19 kiloa, ellei jopa enemmän. Voisi varmaan syödä yhden omenan jo nyt, jotta kuorma kevenisi -ajatus oli paikallaan.

Ei geokätköilykään aina niin helppoa ole:

Jäsen1: "Lähimmälle kätkölle on 66 metriä."
Jäsen2: "Eikä oo, täää näyttää jotain 140 metriä ja nyt mennään kauemmas."
Jäsen1: "Kato nyt, me lähestytään tota, enää 60 metriä!"
Jäsen2 "Eikä, mehän mennään kauemmas."
Jäsen3: "Mitäpä jos tarkistettaisiin, että suunnistetaan samalle purkille."
Jäsen1 & Jäsen2: "Hups!"

Purkilta purkille suunnattiin melko mukavaa reittiä pitkin. Maastoon ei varsinaisesti vielä päästy, vaan patikoitiin helppokulkuista polkua pitkin. Joitakin vastaantulijoitakin oli, mutta alkuun yllättävän vähän. Liekö kaikki samaan aikaan järjestetyttäs Louna-Jukolassa suunnistamassa. Päätettiin poiketa polulta ja napata "yksi ei sarjaan kuuluva" -kätkö myöskin. Noin kolmensadan metrin suht heppokulkuisen metsäosuuden jälkeen jätettiin kantamukset rinteeseen ja kuljettiin kevyemmin kohti kallioita. Kalliota ylös, vähän suomaastoa, kalliota ylös - vain todetaksemme, että se onkin vasta seuraava. "Me ihan vaan nopeesti käydään etsimässä se" -ajatus venyi noin 45 minuuttiin, mutta täytynee sanoa, että reissun paras kätkö kokonaisuudessaan eli kannatti poiketa polulta.

Haukkalammelta Nahkiaispolulle

20150613%20nuuksio%20hs%20005.jpg?m=1434357021

Lounastauko pidettiin Haukkalammen lähellä melko idyllisessä saaressa. Trangiat tulille ja vesi lämpeämään, jonka jälkeen valinnanvaikeus, mitä mikäkin ruokavartio tekisi ruoaksi. Haukkalamme ympäristössä ihmisiä oli liikkeellä selkeästi enemmän ja lähin parkkipaikka näyttikin olevan melko täynnä. Lounaan jälkeen vesitäydennystä.

Seuraavaksi reitiksi valikoitui hieno Nahkiaispolku, jossa vuorottelivat nousut ja laskut juurakoineen ja portaineen. Aurinko lämmitti mukavasti ja maasto oli mukavan vaihteleva - ympäristöstä puhumattakaan. Jokainen ylös kiivetty mäki oli voitto ja alaspäin meneminen tarkoitti aina seuraavaa ylämäkeä. Suopursuja, pitkospuita ja asiaankuuluva rauhallinen ympäristö muutenkin. Kannatti kiivetä!

Päivällistä pysähdyttiin tekemään Mustalammelle, jossa tarjolla olisi ollut myös grillikatos, mutta trangiaeväillä reissussa, joten muut saivat grillailla rauhassa pihvejään. Täällä oli selkeästi enemmän porukkaa ja lauantain alkuiltaa vietettiin erilaisissa merkeissä. Päivällisen jälkeen vielä jonkinmoinen matka yöpymispaikalle Haukkalammelle, jossa jokainen ilomielin laski rinkan selästään. Teltat pystyyn ja makkaran grillausta.

Sunnuntaina kohti Kattilaa

20150614%20nuuksio%20hs%20011.jpg?m=1434357027

Sunnuntaiaamu valkeni sateisena, mikä oli jo ennakkoon sääennusteista tsekattu, joten varusteet oli melkein säähän sopivat. Teltat jouduttiin siis pakkaamaan märkinä ja muutama havunneulanen ja muu metsän muisto taisi tulla mukaan.

Yhdysreittiä pitkin kohti Kattilaa, jossa autot odottavat. Matkalle osui muutama mäki, paljon pitkospuita sekä juuria ja juurakoita riittämiin. Puolen välin jälkeen pidettiin pidempi rinkaton tauko, jotta loppumatka sujuu mukavammin. Sade loppui ja ilma selkeni - pientä varjon tynkääkin oli havaittavissa.

Kattilaan päästessä tehtiin lounasta vielä grillikatoksessa. Pastaa kermakastikkeessa, pasta carbonara ja spagetti bolognese todettiin erittäin vähälihaisiksi. Piti se lähin geokätkökin taas etsiä. Etsinnästä olisi kyllä saanut mahtavaa materiaalia piilokameraan..! Löytyipä lopulta, mutta aikansa otti. Rinkat selkään ja viimeiset 300 metriä autolle.

Rinkat autoon ja viimeiselle geokätkölle ja hiidenkirnua ihmettelemään. Hiidenkirnun syvyydeksi todettiin noin metri, eikä vesi ollut kovinkaan puhdasta.

Kiitos reissusta kaikille osallistujille!

Kuvia reissusta!

Helena Siivonen 15.06.2015

Etusivu >Viestintä >Uutiset >Uutiset >
Sisältö